Elections 2021 Ethiopian language In-depth

Sidaamunnita Qoqqowo Ikkate Xa’mo: Ayimma Egennamate Aleenni

Sidaamu qoqqowu mootimma kalaqira seeda ayimmatenna wolaphote xa’mo qoltinohano ikkirono, lowo manni laooshshi garinni kayinni, albiwiinni soorramino amuraati dino.

 Gudumaalu Sidaamu dagara ayirrado songote baseeti. Gudumaalu qoleno Sidaamu daga bayira diru soorro ayyaanase Fichee-Cambalaalla ayiirrisidhannowanna gamba yitanno bayira battalaati. Sa’u batinye dirrara, kummatenni kiirranni daga gudumaaleho songitino, budu uddanonna qodhonsa ledo seesse fultino; itatenna agate hagiidhite agadhitino; haaro dironsa adhate hagiirrunni fulte ayirrisidhino. Gudumaalu base haaro diru ayyaana ayiirrisatenni sa’ino tiro noosi. Gudumaaleho geerru mitteenni songe gibbonna koffeenya tiranno; gibbo tiratennino sae Sidaamu daga galtinonna heeshsho lainohunni kaajjado gumulo sayiisanno ayiirrado baseeti.

Maaju agani 2011 (2019) M.D, Wodiidi Daga, Dagoominna Manni Qoqqowu Mangiste (WDDMQM) ofollate base ikkinohu Hawaasi quchumira afantannoti Gudumaalu base Sidaamu Qoqqowu mootimma umisinni lallaphanno base ikkate feeffatte qixxaabino. Hakkunnira albaanni Sidaamu qoqqowo ikke, umisi umosi gashshanno qoosso agarsiisate seedanna kaajjado sharro assinoonni. Assinollana gashshitino mangiste rahotenni dawaro qolte bayiriidi seeri hajajanno garinni dagate huuro (referendum) harisa hoogase kaiminni koffi yitinoti kummatenni kiirranni daga Ella 19/2019AG soodo gutte Gudumaale tintanno. Ikkollana, mitto hashsha balaxxe ankarro gede, ayiirrado gudumaalu base bashshose ayiirrinye hoogge, qodhaano songitannowa olu base labbe agartino. Soodimaroho timi manni Gudumaalu cufameenna eannota hoolleenna tootayyaawi. Hakkaanni ka’ino kiphonnino 25 manni ale ikkannohu madi’re reyi; gatinohu batinyu manni wolqatenni shorrineenna fincami.

Hakkunni kawa, qoqqowo ikkatenna taalleenyaho sharrantanno Sidaamu daga seeda sharronsa baattino jawu waaginni qeelte qoqqowu mootimma kalaqidhino. Xa Sidaamu umisi umosi gashshanno qoqqowooti. Qoqqowo ikasinnino, umisi higgeenna seera fushshi’rate qoosso afi’rino, umisi jiro horonsi’ratenna miinji’rate umisi addi addi poolise fushshi’rannohanna umisi miinja umisi gashshi’ranno manna ikkino. Kayinnilla, qoqqowo ikkate assinoonni seeda sharro giddo batinyuri baino; saeno qoqqowo ikkate sharrammi waro, meessaneeto gashshi’rate sharrammi waro mixi’noonniri, hexxinoonniri duuchuri kayinni xaara guma dilaalino.

Seeda Yanna Adhitino Xa’mo, Seeda Sharro

Sidaamu umisi umosi gashshatenna umisi qoqqowo uurrisi’rate assino sharro seedatenna duucha sanna kiirsiissinote. Xa’monsa addi addi yannara ka’inotanna yannate ledo babbaxxitino dawaro (response) qolloonnitano ikkituro, kayinni tini xa’mo mamarono uurrite woy badhe higge diegentinote. Alba Nugusu gashshooti warinni kayisse, babbaxxitino daga mitteenni fungoonni Itophiyi (imperial Ethiopia) giddo “baxxino akatanna ayiimma afi’noommo” yitanno hedo giddose amaddinote. Sidaamu xaa yannara shoole miloone ale higanno yine hendanniha ikkanna, hunda ilamate, mundeetenna ayiimmatenni mitto mannaati ammananno. Tini mittimmano sufantinohu mitte siddo aana, mittu budinna afii aana, saeno mitte gutu dhagge aana ikkanna kunino gobbaayidi wolqubba xiiwonni ayiimma egemmantannokkinna, waaxannokki gede agare techora iiillishate lowo kaa’lo assinoreeti.

Sidaamu daga gutu dhagge giddo qara bayicho afi’rinori giddo wolaphote assinoonni millimillo noonsa kajjaado xaadooshsheeti. Dagate wolaphora jawa baqqeenyu millimillo assa addintanni Awuroppu Kiiro 1970te kawa dhaabbattinoha ikkanna hakkuno roorenkanni Sidaamu Wolaphote Millimillo (kawiinni aanchine SWM/SLM yine xawinsanni) xintama ledo amadameeti. Tini uurrinsha addintanni Sidaamu daga wolaphote, umise umose gashshatenna taalleenyaho assitino sharro giddo jawa base amaddanno. Xaa yannara kayinni tenne uurrinsha mereero kalaqamino babbadooshshinna gashshitinoti Jireenyu Paarte (PP) kalaqqino xiiwonni bashsho gedee dhabbata di”ikkitino.

Awuropu Kiiro 1980te qarqara noo dhagge la’nanni woyte, duucha daganna dagoomu taalleenyanna farco hoogate korkaatinni gungumanno yanna ikkituro nafa Sidaamunnihu ajono batirono su’misinni woshshamanno gashshoote (recognition) afi’rino. Wole qooxeessu daganna dagoomi ledo gamba yee Sidaamo ‘Kifle-hager’ (Sidamo Province) yaanno su’ma afi’rino. Kuni lowore tira hoogirono dagate su’mi afamanno gede assino. Kuni su’mi Dargete yannara calla ikkikkinni alba Nugusu gashshooti warono noore ikkanna, gashshootu gawajjinohanna mereeri mangisitewa qole fuginohano ikkiro su’mu deerrinni kayinni ‘Sidamo Xeqlay-Guezat’ yinanniha jawa su’ma afirino. Ikkollana, IHADEG (EPRDF) gashshooti daye, Awuroppu Kiiro 1990tenni kayise dagatenna dagoomu federalizime (gibbeemmeri ‘gosate federalizime’ yitanno) uurrinsi kawa kayinni  aleenni  noota gashshootu orte soorrinoonni.

Sidaamu Qoqqowi Dotteessa 9nni Awuroppu Kiiro garinni haaro ikke xintamino. Qoqqowu Prezidentich Kalaa Desti Ledamohu yaanno gara ikkiro, federaalete gashshooti safamara albaanni hanafe, baxxitino daga ikkasenni Sidaamu umisi gashshoote faajjetenni uurrisi’rate danunni xa’mo shiqishi’re umisi hajo umisi gumu’late wo’naale saino.

Hakkiinni saeenna, harancho yannarano ikkiro, IHADEG dayeenna reekkote gashshooti sufami yannara, Sidaamu umisi umosi gashshate kaayyo (autonomy) shiimunnino ikkiro u’lino.  Awuroppu Kiiro 1991 qarqara assinoonni gobboomu deerri hasaawi garinni Reekkote Yanna Charter (Transitional Charter) giddo 14 umise umose gashshitanno qoqqowubba kalanqoonni. Hakkuri giddo mittu, ‘Qoqqowo 8’ yinannihu Sidaamu gashshooteeti. Ikkollana, yannate gedensoonni Awuroppu Kiiro 1995 qarqara Federalete bayirid seera gumulle loosoho e’ni yannara, tini aleenni 14 qoqqowubba bandiri giddo noore Sidaamunnitanna wole 4 qoqqowubba wolqatenni diingoonni. Hakkunni gedensaanni addi addi ayimma, afoonna woga afidhino daganna dagooma doogimale mitteenni funge  Wodiidi Daga, Dagoomi Qoqqowi Gashshoote (SNNPR) yinanni qoqqowo kalanqoonni.

Hakkawarinni kayiisse noo yannubbara Sidaamu umisi qoqqowo kalaqi’re umosi gashshate qoosso hoogasinninna wodiido yinanni qoqqowira hanqafame hee’ranno gede assinoonni shedenni hanqu giddo saysino. Qoleno, umosi gashshate qoosso, ayiimmasi xawisatenna xawe leellate qoosso hooge fugame keeshshino yannaati. Konninni kainohunni, qoossosi ayiirrisiratenna umisi umosi gashshate, wolaphinohanna Federalete gashshooti giddo umosi daandino qoqqowo kalaqi’rate yine assinoonni sharronni kainohunni lowo gawajjo iillitino, lowo mannu lubbo ba’ino.

 Wolaphate hasiishshi morme

Sidaamu daga qoqqowu xa’mo ha’rinsho giddo, mitto wudoonni dagate dambalinna sharro tini kaajjite boowirte albagge kaattanno gede assitanna, wole widoonni kayinni qodhitino mangiste albano ikko muli yannara daga gante badher qoltanna hembeelantanni keeshshitino. Xa loosu aana noohu gobbate bayiridi seeri, mitte kaimu ayiimma, mitto afoonna bude afidhinotinna “umiseta mitteenni amadantinotanna bande egenninoonni baattote danna” afidhino daga umise umise haja gumu’late qoosso aanno. Sidaamu mittu dani budenna mite gutu dhagge afi’rasinnino sae mitto dagate qaale afi’rasi qoqqowo ikkatenna umisi gashshoote kalaqi’rate assinoonni sharro giddo massaggooshsheho bayira heelliicho ikke kaa’lino.

Sidaamu xa’mohu qaru coy uurrinshi garinni, Sidaamu gobbate giddo dagate batinyinni 5ki jawiidi daga ikkasinni qoqqowo ikkate hasiisannore seekke wonshanno, wonsha calla ikkikkinni woloota qoqqowo ikkite noore seekke rooranno yitanno hedooti. Lawishaho, Hararete qoqqowo adhinummoro, Sidaamu ledo la’niro shiima daga calla afidhino, kayinni uminsa qoqqowu gashshoote afidhino. Konni kaiminni, duuchu qoqqowo ikkate hedo hariseemme manni kuni badooshshi mayira kalaqaminoro, mittoho uyine woleho badooshshunni mayira ho’linoonniro huluullotenni xa’mitanno.

Prime Minister Abiy Ahmed and former Prime Minister Hailemariam Dessalegn inaugurating the Yirgalem Agro-Industrial Park in Sidama; 13 March 2021; Office of the Prime Minister

Wole Sidaamu qoqqowu xa’mo kaajjisheemme korkaati, taalo miinju horaameessa ikkate ledo xaadinoho. Tenne hedo garinni, Sidaamu qoqqowu gashshsoote kalaqiriro woyyaawino miinju qeecha afi’ranno daafira daga horaameessa ikkitano yitannote. Tinne hedo kaima assidhanno  cu’mo, Sidaamu gobbate deerrinni baara widira sonke afi’nanni eora jawanna qara buicho ikkinohanna kalqete deerrinni naandanni buna laashshidhe shiqishshanno daga ikkaseeti. Hawaasino miinju hajo widoonni hattonni hasaawu mereershaati. Giddosi gobbate giddo no yinoonnita ‘Industrial Paarke’ amadinoha ikkasinni miinju haja lainohunni kayinsanni hasaawubbara qara umo ikke leellanno. Hawaasi gobbate deerrinni doorronni 5 industrete latishshi mereershuwa giddo mitto ikkanna, Sidaamu ilamanna sharramaano kayinni katamu hundinni kayise Sidaamu bushshaati yite ammantanno. Konni katami mereershira kalaqantanno miinju wolqa Wodiidi Dagoomu Qoqqowira jawa eote bue ikkite keeshshitino. Saeno, kawiinni afi’nanni eono wo’ma wodiidi daganna dagoomira beenkanni keeshshinoonni.

Aleenni kayinsiri aana ledoteno, Sidaamu qoqqowu gashhsoote kalaqi’rasi gobbate deerrinni poletiku beeqqoranna gumulorano jawa kaayyo kalaqannosi. Qoqqowo ikkasi korkaatinni, gobbate seeri giddo worroonni garinni umisi higgenna seera fushshira dandaanno; gashshootisi giddo umisi gumulo sayisi’rate qoosso afi’ranno. Saeno, umisi hajo aana umisi gumu’la dandaasinni kainohunni dancha gashshoote halashshateno kaa’lanno yitanno hedo duuchu afi’rino. Poletiku massagaanono doortinonsa dagara loosinsa aana xambenna xa’mamooshshe buuxisate woyyaabbino kaayyo kalaqqanno yee amananno manni batinyeho.

Umisi kaayyo umisi gumu’late ledo mitto ikkase

Seeda yannara Sidaamu daga umise kaayyo umise gumu’late assitino sharrora qara  massagaancho Sidaamu Wolaphote Millimillooti. Tini uurrinsha kaimase boode politiku paarte uurrinshano ikkituro, gedeno kayinni daga umise kaayyo umise gumu’litanno qoosso/self-determination/ malaate ikkate geeshsha iillitino. Saeno, Sidaamu olliicho Oromote Wolaphote Front (OLF) gede Sidaamu budunna sharrote malaate ikke keeshshino. Umo safote waro, Dargete gashshoote gibbanno qodhaanote gaamo ikkite hanaffino. Boode yanna 1975 Awuroppu Kiiro qarqara Somalete ofolte sharrantuhu gedensaanni aantanni goreellu sharro hayyonni olantanni keeshshitino. Dargete gashshoote qeelate duucha yanna sharrantanni keeshshituhano ikkiro kuni ikka hoogeenna Awuroppu kiiro 1991 M.D IHADEG gobba qeelte amadda geeshsha massagaano gobba agurte baara widira darante keeshshitino.

Aanteteno, mittu diri gedensaanni Itophiyu Doorshu Boorde (NEBE) uurrinsita Sidaamu Wolaphote Millimillono (SLM) dimokiraasete ha’rinshonni sharramate yite gobbate deerrinni fajjo afidhino paarte ikkitu. Gedensaanni, Awuroppu Kiiro 1994te qarqara Sidaamu qoqqowo diinge Wodiidi qoqqowira qolli yannara SWM miilla mereero babbadooshshu kalaqami. Sidaamu qoqqowo diigate sayinsoonni gumulo sumuu yituri, Wodiidi Itophiyi Daga Dimokirasiyawe Millimillo (SEPDM) bissa ledo mittimma kalaqqu. Tini Wodiidi Daga, Dagoominna Manni giddo nooti duucha paartuwa gamba assine babbaxxitinota wodiidi daganna dagooma riqibbanno gede hende kalanqoonnite.

Wole widoonni kayinni, Sidaamu qoqqowo wodiidi ledo xallinoonni gumulo adha gibburira usurunna shorrama xaaddunsa. SWM/SLM paarte massagaano ledo sai Dotteessu aganira assinoonni hasaawi aana xawissino gara ikkiro gumulo adha gibburi aana aanteteno gobba agurte darantanno ikkito kalaqantino. Mangiste SWM/SLM sharramaanonna irkisaano hatto hedo harissemmeri aana jawa mitiimma iillishanninna kaajjado qaafo adhitanni keeshshitino. Saeno, addintanni Awuroppu Kiiro 2000 nni kayise SLM irkisaanonna dagate xa’mora sharramatenni xawoho diraho fulate sharramanno manni aana xawoho reyote qaafo adhinoonni; gantoha usurroonni. Tegenyi Woldehu yaanno garinni, “Sidaamu sharro giddo beeqqankenni duucha yanna ugaanxannanke sayinsoommo”. Tegenyi Woldehu xaa yannara SLM ideolojete massagaancho ikkanna wole widoonni mule uurritino Sidaamu Pilaanete Komishiinera dagate xaadooshshi diyarekitere ikke no. “Tenne paarte dhagge duucha yanna shinara wo’naallanni coyibba ledo, shaatenna usurate ledo xaaddinote. Ane nafa saseegge usurtinoe” yaanno Tegenyi.

Keeraancho xa’monna keeraanchu diri aana mangiste ola fante manna gawajjitinohu wolu Looqqeeti. Awuroppu Kiiro 2002 M.D Looqqe qoqqowu xa’mora assinoonni keeraanchu diri aana batinyu reenna xibbunni kiirranni manni usuramino. Kayinnilla, sasu diri gedensaanni Sidaamu Zoone amalee mini kaajjado qaafo adhatenni Sidaamu qoqqowu xa’mo wo’ma huuronni irkise Wodiidi qoqqowi amaale minira sayisinohano ikkiro, xaano wirro mangiste gawajjitanno qaafo adhitanno ikkito kalaqantino.

Dansitta Asaffiti, wole Sidaamu wedellinte gede anjenni kayisse SLM sharro dhagge macciishshitanni lophitino. SLM paarterano anjetenni heedheenni miila ikkitino. Aanteteno, miiloommitetenni rakke sa’e layinki dirimi rosaancho ikkite heedhe SLM meereerima komite miila ikkate dandiitino. “Anjetenni macciishshinanni lophinummo garinni SLM paarte lowonta su’ma afidhino paarteeti” yitanno 26 diro ikkannosetinna xaa yannara Hawaasi Yuniversite rosiisaanchimmatenni loossannoti Dansitta. “Sidaamu daga umise kaayyo umisi gumu’late assitanno sharro SLM ledo mittete yaate dandiinanni”.

Ikkollana, SLM dagate albaanni baxillenna irko afi’rinohano ikkiro, doorshunni heewisante qeelate widoonni hexxo dino. Wodiidi qoqqowo gashshitannoti ‘DEHDEN-IHADEG’ 2015 A.K assinoonni  doorshira wo’munni wo’ma qoqqowu amaale mine qeeltino yini. SLM miilla aana albinni kayise batidhno usuramanna reyo aana xa qole hexxo nookki doorshira heewisammanni baantanni waaga la’inori duuchu tenne qarru doogo harate lekka laafissanni daggu.”Paartete polotiki duucha woyte gumulosi dancha dikkitino” yitanno Dansitta. Jeefote Dansitta aliidi deerri roso guddu gedeensaanni SLM miilooma agurtinota kulte, “Paartete polotikinni Woyi usurammanni, woy reyinannii. Lowo geeshsha daafuroho”yitanno.

Poletiku Soorronna Wolqa Lexxa

Dr. Abiy Ahimedihu Awuroppu Kiironni Dotteessa 2018 M.D Itiyophitu xaphoomu ministericho ikki yannara Sidaamu daga qoqqowu xa’mo xiibbe albaanni daggino yannaati. Abiyyi gobba darante heedhanno polotiku uurrinshuwa araaru ayyaninni abbe araarsate assino ha’rinshonna saeno umi qarqara gobbate giddo beebbinota politiku ikkito fane reqecci assate adhino qaafo Sidaamu xa’mo wirro kaajjite shiqate wolqa ledinoha lawanno. Kayinnilla, alba tenne xa’mora sharrammi yannara kalaqantino sorronni rosicho adhatenni, mangistete ledo assinanni xaadooshshiranna ha’nanni dooggara lowo qoropho assi’ra hasiissannota wodanaho amandoonni.

Konnira dancha lawishsha ikkannoti, Sidaamu Ejjeettote Millimillooti. Ejjeettote millimmo roorenkani aju wedelli mitteenni Sidaama baala hanqafe assino maala’lissanno sharro ikkitanna, Sidaamu xa’mo [gobbate deerrinni] qara polotiku xa’mo ikkitanno gedenna gumulo afidhanno gede jawa qeecha fultino. Umihunni, tenne sharro massaggu wedelli alba SLM sharro waro kalaqantinota jawaatanna laafa doogo buuxxe affino; afatennino sa’e mitu mitu ikkitino yannara SLM paartera miilooma afidhinoreeti. Xa’mo qolate sharro aana xawoho politiku doogo ammanne calla ha’ra abbitara dandiitanno qarra huwattino daafira wole doorshu hedonna doogo sinqe amaxxitino.

Ejjeetto yaanno qaali umisi ‘worbimma, bareendenna dagate mixora uurra’ yaannoha Sidaamu qaale riqiwanno. Kinkino Ki”ihu, Ejjeettote millimillo miilaatinna higgete rosiisaanchooti. Isi xawisanno garinni, Ejjeettote sharronna millimillo wedellunni sa’e Sidaama baala hanqaffino millimillooti. “Sidaamu xa’monni ammaninohunna konne halaali aana uurre qoqqowu sharro irkisannohu baalu Ejjeettote yine sharrammoommo” yaanno. Isi xawishshi garinni, “Ejjeettote millimillora qara heellicho massagaano ikkitukkinni amaddino halaalenna doogooti”.

Ejjeettote massagaano yine xawoho suwashsho biilloonyu orte wora (hierarchy) hooga lowore kaa’litino. Umihunni, alba kayinse Sidaamaho sharramanni massaganno manni aana iillino qarra anfoonniho. Konnirano, xa massagaanote qeecha xawo assa hooga, xaano mangiste bade ganate yite adhitanno qaafore albaho tuncu yitannokki gede balba’late kaa’litino. Layinkihunni, “ani massageemmo, ani togo asseemmo” yinanni hasatto ka’eenna tini wedellu millimillo qarru aana ubbannokki gedenna saeno gobbate deerrinni la’neemmo politiku qarri gede massagote aana heewo kalaqante qarra kalaqqannokki gede assatenni sharro kaajjite gafa gantanno gede assitino.

Ejjeettote wedellu ilama, meyahunna labbaahu, Abiyyi gashshooteho day qarqarinni kayiisse babbaxxitino yannara addi addi gobba waajjishshino keeru dira (multiple rallies) assitino. Addintanni qole ‘Furra Gaado’ yineemmeha duuchu kummanni kiirrannihu Sidaamu meyat  uminsanni qixxeesse, “Sidaamu xa’mo keeraanchote, ninke meentu xa’mooti” yee loosino dhagge dihambannite. Tini meentu assanno sharro addintanni ‘Yakka’ yinannita Sidaamu meenti uurrinsha giddo qara base afidhinote. Tini Yakkisate ha’rinsho, meeyaatera qarru xaadiro, labbaahu dagoomu qeechasi ragunni fula hoogiro, qarichotenni massagame meentu mereero e”e coyee taashshanno ha’rinshooti. Tini ha’rinshono Sidaamu dhagge giddo seeda dhagge afidhinote. Konni garinni la’niro ‘Furra Gaado’ yine assinoonnihu keeraanchu meentu calluwu diri, Sidaamu meenti noonsata politiku wolqa leellishatennino sae dagate huuro (referendum) rakke tugantanno gede lowohunni kaa’litino.

The Gaado Furra march that took place in April 2019; Ethiopia Insight

Ella 2010 M.D Hawassai qarqara kalaqamino cancinna qarri kaiminni xaphoomu ministerich Abiy Ahmedihu Hawaasa daatenni tenne dagatenna Ejjeettote xa’mora dawaro aate wo’naalino. Kinkinonna wolootu ejjeettote miillano tenne Abiy ledo assinanni songora beeqqitannonna coyiidhanno gede woshshantino. Konnirano ka’anno xa’moranno wole assa hasiissannore qixxaawa hanaffanno. “Gashshaanchu ledo gumu noo hasaawa assate yine, Ejjeettote mayiimma daafiranna saeno duurante ka”a hasiissanno daganke xa’mo daafira seekkine hedo cu’mishiishate looso loonsummo”yaanno Kinkino. “Hedo cu’mishiishate assinoommo millimmo wedellu ge”e  xa’mosi danunni kayiisate kaa’lanno gede hendeeti. Konni garinni daganke xa’monna kaajjinshe kayiinse dawaronna dancha gashshoote afirate dandiineemmo doogo aana qixxaawate looso loonsoommo” yaanno. Konni garinni, dagate hedo cu’mishiishate kaa’litanno borro (brochures) qixxeessine Hawaasano ikko woraddate dagare iillitano gede assinoonni. Kinkino xawishshi garinni, Ejjeettote gaamo duucha woraddara doyiitanni Sidaamu xa’more, keeraancho doogonni sharramate akatanna hattono xa’mo bayiiriidi seerinni irkisantinota ikkase lainohunni dancha hedo cu’mishiishshino.

Aleenni yininte gede xaphoomu ministerichi eino qaali garinni hajo la’anno addi addi dagate miilla noowa dayeenna Hawaasi quchumira hasaawa assinoonni. Tenne hasaawu songora ajuno akkaluno, labbaahuno meyaahuno, xaatino ikko albi zoonete massagaano baalanti beeqqaano hedonna afoo xaadde qara Sidaamu hajo aana seekkite xa’mo kayiissu. Ikkitano ikkeenna hasaawu danchu garinni hasaambeenna hexxotennilla gumulamino. Konni garinni gashshaanchuno [“xa’mo qoltannotino hooltannotino bayiridi seeraatillana hakko garinni hadhe”] yeenna bayiiridi seeri garinni dagate huuro (referendum) tugate qoosso aana ammanneenna baxxinoonni. Alba diro baala funganna, jajjarsinanna keeshshitino dagate laala xa darga ganteenna danunni tiro afi’neemmo yinanni hexxo mannu giddo galtu.

Dimokiraasete Doogo Harunsitino Sharro

Hakkiinni hananfeenna baalante Sidaamu qarqarrara Sidaamu xa’mo aana hala’lado hasaawa assinoonni. Sidaamu Zoone Amaale Mini eelanni daga hasaabbinota Sidaamu xa’mo ha’re gumulatenni Sidaamu Wodiidi qoqqowi giddonni baxxe fulanno doogo fani. Konnirano, seeda yanna dagate wodani giddo galtino wolaphote xa’mo wonshate bayiridi seeri giddo zoonete amaale mini miillati 2/3kki huuro irkisa hasiissanno yinannita shotu garinni wonshate dandiinonni. Aantete gattino hajo Wodiidi qoqqowi amaale mine la’annote. Bayiridi seeri yaanno garinni Wodiidi qoqqowi amaale mini dagate huuro mittu diri giddo uurrise gumula hasiissanno yaanno. Kayinnilla Wodiidi qoqqowi dagate huuro harisate cuqqi curuqqi yaa giwi. Hakkonni kawa dagate huuro harisate gadadu noosihu Wodiidi qoqqowi amaale minion ikko, dagate huuro biddi asse tekinikete irkishsha asse gumula hasiissannohu Gobboomu Doorshu boordeno bayiridi seeri yaanno garinni dagate xa’mo danunni dawarate tenneeti yinanni qaafo adhitukki keeshshitu.

Dansittaoo gede Ejjeettote miillara, dagate huuro tuga lowo tiro afi’rino coyeeti. Dagate huuro harisa su’mu deerrinni calla noota dagate qoosso guma afidhinotanna adhamme noota dagate xa’mo dawaro widira sa”ate kaa’litannote. Yanna hattono aganna lexxitanni hadhu kiiro, mangiste qola hasiissanno dawaro qoltukkinni keeshshitu. Tinino dagate mereero huluullonna hanqo kalaqqanni hadhu. Konne mereero sase qara qara dagate keeraancho diranna koffeenya xawisate qaafo adhinoonni. Duuchu kuminni kiirranni daga Hawaasi doogga aana fulte tansa’ino; xa’monsanna hanqonsa xawissanno borro amadde leeltino. Dagate huuro gumullanni mittu diri goofara shiima lamala calla gatte heedheenna, Hawaasa Gudumaaleho daga ofolte hasaawa assa hanaffu. Hajo la’anno mangistete bissa cuqqo gibbuta, Ejjeettonna gobbate geerri hattono hala’lado daga gudumaaleho songite hiitto qaafo adha hasiissannoro ma’la hanaffu.

Konni hasaawi kaiminni, addi additi yaachishannotinna illacha tuga hasidhanno hajubba ka’ino; mangisteno huluullo leddino. Taaga bayiridi seeri garinni dukkisantino dagate xa’mooti yinoonni xa’mo, diru goofimarchira ‘gobbate keerira qarra abbitannote’ yinanniwa higge soorrantu. Mangiste bayiridi seeri tuginose qeecha fula hoogguro, daga qoossose umisenni lallawunni guxxa dandiitanno yitanno hedo hala’ladunni mannu wodaninna macca giddora e’u.  Dagate huuro tugate mittu barri callu gate no. Saeno ‘tonaamitto-tonaamitto’ (asrand-asrand) yineemmehu 2011 M.D-tonaamitikki aganihu tonaamitikki barri ga’a gedera hee’reenna, Hawaasi quchumi gobbate qodhaanonni doyissami. Sidaamu qoqqowi mootimma budu garinni meessa lallambanni yine hendoonni base balaxxe qodhaano eela Sidaamu Gudumaale doyissitu. Albano mangiste Sidaama qodhaanotenni gante shite mundee duntinoti goofo wirro xaano daggu. Federaalete ga’labbote qodhaanonna dagate mereero kalaqantino wirrijjamanni batinye lubbonna jajjuno baino. Aanteteno wiinamu yanna lallawa lallambeenna qoqqowo qodhaano gashhsitanno assini.

Ikkihano ikkeenna, Sidaamu xa’mo aana wodiidi qoqqowi amaale mininna Gobboomu doorshu boorde mimmito sayiisse uyite eweli loosooti eweeli loosooti yitanni qeechansa fula hooggino. Sidaamu kayinni umisi kaayyo umise gumu’late higgetenna loosu harinsho aana noo laanfe umisinni sharrame taashhsi’rate seeda doogo hadhino callicho dagaati. Coy goofe marita affinoti gobbate mangiste, daga goofimarchu sharrora a’inotanna qaarru daanni noota affani heedhe yitinota yite agudha gibbu. Hakko mereero dagate huuro aana ayi beeqqanno yitannotinna umo murroonni barra wirro soorra saeno Sidaamu massagaano biiloonyunni hoola ha’rinshote aana lowo huluullo galtanno gede assitu. Kayinnilla goofimarchoho assinoonni kaajjadu hasaawinni, gobbaamo doorshu boorde dagate huuro harisate barra murtu.  Awuroppu Kiiro garinni, Bocaasa 20, 2019 98.5% anga ikkitannoti Sidaamu daga huuro qoqqowo irkissinota buunxi. Lamalu again gedensaanni, Ella 18, 2020 AK Wodiidi daga gashshooti faajjetenni biilloonye haaru Sidaamu Dagoomu QAoqqowira sayise uyino.

A new building in Hawassa housing the newly established offices of the regional president and the regional council; 07 April 2021; Maya Misikir

Su’ma Afi’noonni

Sidaamu dagati lowo hasatto baalanti xa taalano hoogguro, kayinni bayira xa’monsa xa higgino. Qoqqowu mootimma kalaqi’rate assinoti seedanna waaga baatisiissino sharro gafa ganteenna jawu garinni ayirrinsoonni. Tayixe Ammajje 14/2013 M.D xintamate ayyaana ayiirrisate qixxaawo aana wolu qoqqowi massagaano, egennantinori gobbate giddo uurrinshuwa, hattono kalqete dipilomaasete miilla leeltinowa jawu garinni ayiirrinse sa’noonni. Kalaa Desti yaanno gariinni, beeqqote woshshinoonni manni dayino gari dhaggete. “Daganke budenna ayiimma dagate leellishate lowo kaayyo afi’noommo” yiino. “Xaano marro taalo ikkine leellinoommo”. Sidaamu haaro qoqqowo ikkasinni xaadannoha woxu anje qarra tirate wolu qoqqowubba 200 miloone ale ikkanno birra (4.6 millione USD) kaa’lo assate qaale e’ino. Wole qoqqowi gashshaano xaano Sidaamu qoqqowira kaa’lo ikkanno woxe gamba assate hedde Sheraton Hotelera qixxaawo assitinoha ikkanna, hakkiinnino 100miloone ikkanno woxe hallanyu owaataano wiinni afi’rate dandiinoonni. Kalaa Desta xawisanno garinni, kawiinni gamba assinoonni woxi lowo woxu anje tiratenni sae mite mite latishhsu loossa lawishshaho doogganna korreente hodhishshu doogga suwisi’rate kaa’lino. “Hakkuyi kawa latishshu loosira calla lame biloone ale ikkanno birra loosu aana hosiinsoommo;” yaanno Kalaa Dasti. Qoqqowu dawaro higgu kawa noo ga’labbo investmente halashshate qiniite uyitannonke yaanno. Aanteteno fayyimmate owaante halashshate, caabbicho iillishate hattono  xalala waa dagate iillishate mixi’noonni. Investmente hala’litanno woyte loosu kaayyo halashshatenna giddoyidi eo wolqa lossate kaa’litanno yine hendanni. Hoccunna hoccu gumi ledo xaaddino industirete looso lainohunni xaano Hawaasi mereersha ikke kaa’lanno. Hawaasi Industrete Paarke, Koroonu fayya ledo xaadinohunni mitii’miteenna miinju wolqano ajjuro, albillicho dhaabbattanni no. Qoqqowu gashshooti yaanno garinni, Hawaasi industirete paarke wolqanna saeno wole investimeentera fajjo xa’miranno manni lexxanni noohura albillicho jawaata ikoonoome afi’rino qoqqowi kalaqamanno.

Kalaa Desti xawisanno gara ikkiro, Federaalete ledo bashsho gede sayikki taqinnio ikkikkinni suwashshu garinni xaada hanafa umise diroho fajjinanni bajeete danunni shallagatenna afi’rate kaayyo kalaqqino. Alba Wodiidi qoqqowi giddo hee’noonni waro Sidaamu hasiisaannosihunni ajjino baajete afiranni keeshshino. “Albaanni Wodiidi qoqqowi federalete mangiste wiinni afi’rinoha qi’miide aannanke keeshshinoommo” yaanno. “Xa kayinni Sidaamu iso labbannota, hasiissannosi geeshshi bajete afi’ranno” yinno kalaa Desti. Albano rosamino garinni, qoqqowubba gashshootu loosiranna hasiisannonsarira roore yanna federaalete mangiste assitanno bajetete irko aana xintantinote.

Sai bajetete dirira, Wodiidi qoqqowi Sidaamu ledo mitteenni noo woyte, 27.8 billone birra federalaate irko afi’rinoha ikkanna kayinni umisi qarqaru giwire labbino eonni gamba assa dandiinohu kayinni 8 billoone birra callaho.  Konni aaninni Wodiidi qoqqowi Sidaamu zoonera iillishinohu 3.2 billoone birraati. Qoqqowunni ajino deerrira noo gashshootu bisubba lawishshaho zoonnanna addi woradda gashshootu loosi ha’rinshora togoonni qoqqowu aannonsa woxi aana xintantinoreeti.

Xa Sidaamu umosi daandino qoqqowo ikkino daafira, federaalete mangiste uyitannosi woxe suwashshu garinni afi’rate dandaanno. Tayixe sa’u bajetete dirarira, yaano Ella 30 2013 M.D geeshsha calla Sidaamu federaalete wiinni 6.9 biloone ikkanno birra irko afi’rino. Kunino alba zoonete hee’ne afi’nannihunni lame ero roorino woxeeti. Kunino tayixe qoqqowu eonni gamba assinoonnihu 3.3. biloone birri ledo gamba yee qoqqowunnita bajetenna woxu wolqa jawaachishino.

Daanno bajetete dirira, yaano 2014 M.Dirira Dagate riqiwaano amaale mini gumuliha ikkiro Sidaamu diru bajete 8.1 biloone birraati. Ikkollana, haaro biironna wole mangiste uurrinshuwa looso ha’risate hasiissanno woxi shota dikkino. Lawishshaho albaanni Wodiidi qoqqowi hunda galtannoti Hawaasi Rosiisanote Rosi Kolleje lawinore massagate hasiisanno woxi wole mitiimma ikkara dandanno.

Yannate geeshsha shoole zoone -yaano Hawassa, Yirgalame, Bansanna Alata Wondo- kalaqate hendoonnihano ikkirono qoqqowu gashshooti xaara zoonna kalaqate coye qiisse giwe no. Tinino woxu mitiinsate sa”atenna wole latishshu projekituwa balaxisiisateeti yinnoonni. Zoonna babbade faro biddi assate loosi woxu wolqanna mannu wolqa xa’masi gattannokkihuraati. Xaa geeshsha Hawaasi quchumi giddo afantannoti duucha mangistete biro addi addita haaru qoqqowi hexxo malaattanni biiffe leeltanno.

Sidama’s newly established Public Service and Human Resource Development Bureau in Hawassa; 14 June 2021; Maya Misikir

Messiho Yinoonniha Irkisa, Wole Mallaada

Qoqqowu gashshoote kalaqate assinoonni sharro seedanna giddoseno lowo canconna mitiimma amaddinota ikkituro, xa kayinni dagge danchawa gumulantino. Albaanni sharrote waro, Sidaamu qoqqowo ikkiro wolootu aana gawajjo iillishanno, wole ilama ikkinoha giddonni fushshe shorre gudanno yine ha’rinsoonni kaphi xaa geeshsha kapho ikkasi la’noonni. Togo yaa kayinni, Sidaamu qoqqowo afi’rate sharramita wolootu qacce qollanninke yitanno hedo diafidhino yaa dikkino. Seeda yannara assinanni sharronni, mangistete ledo kibbamatenninna keeraancho dira assinani yannara reyonna jirote ba”a kalaqantanni keeshshitinohura, xa qoqqowu kawa dayino keerinna ga’labbo Sidaama ikkinokki manni hagiirrunni laino. Kuni albanani sharrote waro sae sae qarrunna xiiwo iillitannasa keeshshino manna ikkansa Ethiopia Insight Hawaasi quchumira Sidaamu ilama ikkitinokki mannooti ledo assino hasaawinni buuxxino. Muli dirrara kalaqamino gaancinni kainohunni, ilame lophino qarqara agure ha’ranno olluu manni noota Hawaaasi teessaano xawissanno. “Muli dirra kawa lowo geeshsha waajjinanninna mansanni hee’neemmo” yaanno Amaaru ilama ikkinohunna su’masi xawinsara hasi’rannokkihu mittu manchi hedo aanni. “Mininkenna jironke hoongoommo, jaallanna olliichu huluullote illenni la”annanke sayinsoommo” yaanno.

Sa’u yannara, tini xawinsi ikkito Hawaasi gobbaanni roorte leeltino, yaanno mittu maatesi Yirgalamete heedhannosihu hedo aanni. Yirgalame Hawaasinni 50 km qarqara faffanno. “Xa kayinni coy danchate soorramino” yaanno wolu hedo aanni. “Xa keerenna ga’labbo afi’noommohura yaaddo dinonke, hagiirraammaho”.

Sidaamu daga qoqqowo afi’rate assitino sharronna goofimarchoho dayino gumi Sidaamunna Sidaamu giddo hee’ranno wolu mani mereero togoo babbadooshshe kalaqino. Saeno, ‘Ethiopia Insight’ hasaawiseenna hedonsa xawissinori Sidaama ikkitinokkiri coyidhanno gara ikkiro, loosu kaayyo widonni lainohunni roore kaayyo Sidaamaho uyinanni yitanno huluullo lexxitino.

“Kayinnilla kuni yinanniri Sidaamu qoqqowira calla ikkannoreeti yee diammaneemmo” yaanno mittu Kambaatu quchumi giddo ilame lophinohunna xa Hawassa hee’rannohu hedo aanni. “Ikkeennano, Sidaamma ikka hoogittaro qoqqowu biro giddo looso afi’ra lowonta qarraho. Sidaama ikkinokkiha hakko fano basera gaammankunni loosu madawe fano ikkite keeshshitanno” yanno hedosi woranni. Wolu Sidaama ikkinokkihu qole, loosu kaayyono ikko deerru lopho uyinanni woyte, Sidaamu Afoo coyi’ra dandiinni hee’neenna ninke kubbine sa’nanninke” yanno. Balaxo Sidaama ikkitino loosu miillara uyinanni yaanno. Wolootu qolte ka’e, alba qoqqowu ikkate albaann qara base amaddinori, hakkonni kawa insa aana hariimmanninsatanna coyinni kinsanninsata hasaaphitanno.

Hawaasi batinye daganna dagoomu miteenni karsante heedhanno quchuma ikke hee’reenna, roore mangistete massagote base Sidaamu callu amadanno yite quchuumu teessaano hasaaphitino. Baalunku kayinni, rooru qarri kalaqamannohu qoqqowu massagaano wiinniti yitanno hedonni sumuu yitanno. Mittu Kambaatunni dayinohu hedo aanni, “ilame lophummo geeshsha ane gosa ayeeti yaannoha huluullame diegennoommo” yaanno. “Kayinnilla kuni coyi sa’u sannara soorramanni dayiino. Xaa yannara mangistete qara base amadde noori albaanni Sidaamu qoossora sharrantanno wedella shorritanni, usurtanninna qarrissanni keeshshitinoreeti. Anera lowonta diniqannoe coyi konneeti” yanno aleenni ayiimmasi xawinsoonni manchi.

Wolu tenne hajubba seekke ha’runsanno xiinxallaanchi yaanno gara ikkiro, “Hawaasi giddo Sidaama ikkinokki manni assanno investmente dirritanni daggino. Qoleno wole Wodiidi qoqqowi giddo heedhanno zoonnano Hawaasi giddo konni ka’a daddalu loossa diloossanno yaanno. “Albiha la’niro xa katamu lowonta tasino; kunino ikkara dandiinohu wedellu qoqqowoho millimillo assi waro mannu giddo keeraanchimmanna amma’na hooga abbitinoreeti” yee xawisanno.

Wole, Wodiidi qoqqowi giddono mitteenni keeshshitinoti dagate huuro murranni haja gatte no. Onte Wodiidi qoqqowi giddo afatanno zoonenna mittu baxxino woradi mitte Wodiidi Galchimi qoqqowo yinanniha kalaqi’rate Wocawaaro 6 (Awuroppu kiiro garinni) dinye amande hee’noonni. Xaa geeshsha, Sidaamunni aante Wodiidi qoqqowi giddo mannu batinyinni layinkita ikkitinoti Wolayittate daga xa’monna wolootu zoonna shiqishidhino xa’mo addi hayyonni badhera qolloonni.

Bajajs bustle in the Piazza Area in Hawassa city, capital of Sidama Regional State; 10 April 2021; Maya Misikir

Coyi Noowa Keeshsho

Sidaamu qoqqoo ikki kawa kawa darga ganinorenna hooginore keenate yaanna xaara ganaati. Duuchu manni qaqqowo ikka duucha qarra tirtannonke yee agadhannoha ikkanna dancha gashshoote halashshano goofimarchu gumi la’nannite. Meessi mootimma kalaqi’rate assinoonni sharro giddo mitte umi hajo taashshe la”annohanna kaajjado wolqa afi’rino massagooshshe kalaqate. Xa noo gashshootu uurrinsha garinni la’niro, saeno albaanni sa’uta lame doorshu yannubba ledo xaadinse la’niro, albaanni zoonete deerrinni noo massagaanolla aleeginse shiqqi assinoonni. Konnirano, baalanka manna hattono baalanta hedo afi’rino mitteenni hanqafanno gashshoote kalaqate hedo qacce qolle agurroonni. Togo alba noo manni callu lawannosi manna gamba assi’re biilloonye qarqaaphate ha’rinsho mannu mereero duucha huluullo kalaqqino. Anfinte gede Sidaamano ikko gobbaate deerrinni soorrote loosi loosamayi nooti anfoonnite. Kayinnilla batinye xe’ne no; lawishshaho xaa yannara Sidaamu qoqqowi Budu, Turizimetenna ISpoottete Biirora 2ki sooreessa ikke noohunna alba Ejjeettote miili Kalaa Saamueel Belaynehu xawisanno garinni, “Manna egennosinni, dhukisinna afasi bikkini mootoonsinanna dila’nanni. Isi xawishshi garinni, “albano moorunna mussinu daga daassino; xaano la’nayi garinni, mussinnunna mooru lowohunni hala’le leellanno; saeno biilloonyeho worrannihu mimmitoho tafa tuqqinanni gaamo giddo waaxamatenninna gashshaanote ammanammirooti”. Kalaa Samueeli, “Manna mootoonsineemmo woyte, mittu Manchu mootoo’manno basera hasiissanno egennonna ikkadimma afi’rino? yitanno keeno kaiminni ikka noosi,” yaanno.  Sidaama ikkitinokkiri, loosu kaayyo afi’rate Sidaama ikkanna hooga wossantanno yitannoha ikkanna, Sidaama ikkitinori kayinni, Sidaama ikka calla ikkikkinni qaru coy gashshite noo gaamora soqqamanna ammanate yitanno hedo noonsa.

Xa rosantino doogonni, afamatenninna soqqamatenni billoonyeho gooddi’rate ha’rinsho alba Ejjeetto amadde sharrantino mixo ledo dixaaddanno. Xa gashshootu giddo sa’ne sa’ne karsinoonnire Ejjeettote miilla la’nanni woyteno daga koffi yitannokkinna hanqitnnokki gede dogate ikkinnina halaalaancho soorrora qarramme dikkino yee duuchu manni ammananno.

Poletiku biilloonye Tegenyira uyini gede wole SWM/SLM miillarano sa’ne sa’ne uyiinoonni. Tegenyi yaanno gara ikkiro, Qoqqowu Pilaanete Komishiine giddo uyinoonnisi loosu qeechi paartete giddo noosi qeechi ledo dixaaddanno. Kayinnilla alba millissanno qoossote sharramaano partete poletiki hiisse kaayyonsa soorrinoro kawiinni baxxitinota xawado hedo afidhino. Saamueeli yaanno garinni, “Ani xa tenne basera mootoo’mammora dandoommohu wedellu millimillonnina dagate irkonniiti”. “Tenne millimillo giddo albaanni hige millissanni sa’ino miilla giddo mitto ikke saoommo-kayinni tenne afi’roommo billoonyu kaayyo wolootu sharramaano diafidhino” yee xawisanno. Saamueeli agurranna wolu Maatte Mangashihuno Sidaamu Qoqqowi Fayyimmate Biiroora 2ki murricha ikke loosanno. Xa insa mulla sharramaano riqimboommo yaate giddo tuttungoonnireetina wolootu kiironsa batinye ikkitannore caaqqi yee lainonsahu dino. Alba usurante keeshshitinori batinyu Ejjeettote miilla sunu sununni tidhantinohano ikkiro xaa yannarano 150 ale ikkitannori xaano tunsote tugantella noota higgannowa hoogge jaanjurtanno maate dadillunni ku’litanno.

Mitu tirantinori usure keeshshiishate su’mu noonsa daafira mitiinsitannoreeti. Lawishshaho Sidaamu sharro ledo dagatenni xintantinoti Sidama Mediyu Network odeessaanonna massagaano afantanno. Getahun Degguyyehu SMN xintaano giddo mitto ikkanna xaa yannara Sidaamu Lophote Maamari massagaancho ikkanna, alba qoqqowo lallawate ledo kaino gaancinni diru meddi yitanno yannara usuru mine sayiisino. Isinna wolootu lamala ikkitannori tonaa mitto agana usurantu gedensaanniti usuru mininni gobbate hurre su’minni fultara dandiitinohu. Usuru mininni fultuhu gedensaanni, SMN Dayirekiterootu boorde Getahuninna isi aantaancho bashshoonsa base qoltansara didandiitino. Agannate geeshsha hajo goshooshantanna yekkeerammihu gedensaanni, “mediyu massagaanchi poletiku paarte xaadooshshe afira noosikkihura” bashsho base higa didandaatto” yine SMN loosu ha’risaanchimmanni hoolloonniita sokkote borro uynoonnisi. Sidaamu sharro iibbishatenna Sidaama gotti assate widoonni SMN lowo qeecha fultino. SMN uurritinokki waro, lamalate giddo lame saate calla Sidaamu Afiinni sayiissannoti Wodiidi qoqqowi televizhineeti. Geetahun xawisanno garinni, SMN assitino jawa xiiwo mangiste mixidhe illacha assitanno gede assitino. “Tini yanna miidiyu Sidaamu reekko aana jawa qeecha godo’lanno yanna ikkasenni SMNra lowontanni qara illacha tunganni yannaati” yaanno Getahun. Getahun yaanno gara ikkiro, “Kayinnilla, xaa yannara konne miidiya qacce qolle hunnanni hee’noonni”, saeno muli yanna giddo mangiste umise angara adhase digattanno” yaanno

Polotiku billoonye amadate kaayyo afidhe giddora e’u hettisaamaano paarte miillara, seeda yannara poletiku korkaatinni qacce qolleenna sayissino mitiimmansa tidhate kaayyo aannonsa. Kayinnilla, baxxitino hedo adhinenna taashshi’ne ha’rate kaayyo nookki ha’rinsho giddo, hettisaamano loosoho eessa manna sammi yine mangistete loosi minira giddora eessatenni sainore abbitannoha dilawanno. Baaluuri aleenni, hettisamaano motoonsa abbitannorinni saeenna jawuri adhitannori no. Togo ikkate Jireenyu Paarte (PP) ledo elle kalaqa giddete.

Paartete Politikia

Gobbate giddo polotiku soorro daggu kawa, polotiku paartuwa mimmitunniwa waaxama gade ikkitanni leeltanno. Abiy gashshooteho daanni hee’re assinori giddo qaru coy, bashsho IHADEG uurrissinota shoole paarte waaxe mitte paarte assate hedooti. Tenne paarte diigate hedo abbinohuno, paarte mitte ikkituro gobbate guto ikkitino ajuuja heedhanno gede kaa’litanno yine hedatenniiti. Ikkollana, tini ha’rinsho hakkawoyitira “TPLF” ledo sumuumme ba’anno gede assitinoha ikkanna, aanteteno wo’mu oli giddora eessitanno korkaatta ikkitino. Tini Tigirayete kalaqantino gibbonna goofote ikkito, Sidaamu Wolaphote Millimillo (SLM) rakke Jireenyu Paarte (PP) ledo yannate geeshsha mitteenni loosate jaalooma (alliance) kalaqate kaima ikkinoha lawanno. Tini paartuwa mitto assate ha’rinsho 9 agana adhitinoha ikkanna tenne qarraataame yannara gobba gatamare sa”ate yine assinoonni amaalama SLM rakke Jireenyu ledo rakke laddantanno gede assino.  Dukka’le Laammisohu SWM qara massagaanchooti. Isi yaanno garinni, “Babbaxxitino gobbate qarqarira togoo babbadooshshi hala’liro, gobba ubbanno deerra iillishara dandaanno”. “Gobba hoogguro mimmito mayii aanna uurrine bushiinsheemmo” yaanno. Wolootu paartete miillano Jireenyu Paarte ledo kibbama abbitanno qarra heddukki digattino. “Wole gibbo kalaqantara dihasi’noommo” yaanno kalaa Dukka’le. “Tini [SLM] paarte saiha 40 diri giddo lowonta baasa waaga baattanni keeshshitino” yiino.

Kayinnilla Jireenyu paarte widoonni hinge la’niro, tiro wolete. Lamenta paarte mitto assa Sidaamu qoqqowi giddo noota kaajjado hettisamaancho paarte sadunni amande irki’ne dagate wodaniwa shiqate assinanni wo’naalsha lawanno. SWM/SLM Jireenyu Paarte/PP ledo karsamatenni afi’rannohu xawino coy hee’riro, miillase e’e roore huuro afidhuhu gedensaanni gobbateno ikko qoqqowu deerrinni riqiwamate kaayyo heedhansara dandiitanno. Paartete karsama ledo amadiisante dagganno horo kaima asse, tenne SWM/SLM ledo karsama Jireentu Paarte (PP) wolootahono lawishsha assidhara hasidhanno. Kayinnilla Sidaamu giddo tini hajo darga gantannohu lamente paarte waaxama dagoomu giddo adhamme afidhuro calla ikkase xawoho. Xaa geeshsha la’niro, Jireenyu Paartenna SWM/SLM mereero waaxamate yine lamu again albaanni e’noonni sheemaati giddo duuchuri yinoonniri diwo’mino. Kuri sheemaatubba giddono, SWM/SLM albi olanto miillaranna sharrote waro maatensa gooffino manni maatera guma muranna woxu irko assa, hattono SWM/SLM Sidaamu wolaphora assino sharro gobbate dhagge giddo ikkado base afidhanno gede assa yitannori qara hajubbaati. Tayixe assinanni gobboomu doorshira Sidaamu qoqqowi amaale minira sette paarte geeshshi heewisantanno. Hakkuri giddono, giddo xintantinoti Sidaamu Daga Dimokiraasaawe Uurrinsha; mule uurritinoti Sidaamu Mittimmate Uurrinsha (SUP); Itiyophiyu Daga Soorrote Paarte (EPRP); Ezema, nna Wo’mu Itophiyu Kuulaame paarte afantanno. Ikkollana, kuri baalu baxxu gede ikkiteno SWM/SLM Sidaamu daga wodani giddo afi’rino basenna baxille afi’rate digambissanno. Kayinnilla, SWM/SLM Sidaamu qoqqowo ikkinku konne umi yannara assinanni doorshiranna, 40 diri ale Sidaamu woyyaabbino wolaphora sharramihu gedensaanni, tayixe doorshira bashsho gede ikkikkinni jireenyu Paarte (PP) doorshu malaate assidhinoha Ampuulete malaate doorshu malaate asse adhe shiqanno.

Giddoyidi Hettisamaano

SWM/SLM Jireenyu ledo waaxamase tenne paarte dagate sharronna kadote mangistera anga aa hoogate malaate assite la”anno manna dihagiirsiisino. Konni kaiminni, tenne waaxama baxxinokkiri paartete miilla koffeenyansa xawisse, tini lowo su’ma afidhino paarte hiinxidhe heedheenna agurte fulte Sidaamu Mittimmate Paarte (SUP) hadhe miilla ikkitino. Lamunku widi miilla paartete ha’rinsho aana xaadino qarrira mimmitoho angicho wirsitanni leeltanno. Sumiimme hoogansara qara mitiimma assite kultannori giddonni Diyasporaho heedhanno miilla Paartete giddoyidi hajonna gumulo aate ha’rinsho aana iillishshanno xiiwooti. Kalaa Dukka’le xawisanni “Baara wido heedhe hajajjannonkeri hajajo adhate digadadammeemmo;” yaanno. “Xa gobbate giddo ikkanni noo coy aana xabbino tajenna misile dinonsareeti” yaanno. SWP/SLM paarte gobba noori woxunni irkissannohano ikkiro, kayinnilla gobba noori kalqete deerrinni paartete qineessaano ikkineemmo yite shiqishidhino xa’mo dihaa’noonni. Kalaa Dukka’le Laammisohu SWM/SLM miila ikkinku honse diro ikkannasi sai sasu dirinni kayise kayinni mereerima komite (central committee) miila ikke dooramino. Xa kayinni Sidaamu Mittimmate Paarte e’u miilla, Dukka’lenna isi ledore ‘kaadaano’ assite la’annonsa. Xaa yannara Sidaamu Mittimate Paarte (SUP) xintaanchunna massagaanchu hattono alba SLM xintituri giddo mitto ikkinohu Kalaa Lemma Hooyyatohu xawisanni, “hatti paarte hirantino. Xagarrote diina surkite eessite, Sidaamu daga jawiidi sharrote malaate ikkitino paarte hirte huntino;” yaanno.

Konni kaiminni, lamente gaamo mereero doorshu boorde geeshsha iillitino higgete heewo kalaqantino. Goofimarchohono, doorshu boorde, xa nooti SWM/SLM massgaano higaawe massagaanooti yite gumulo sayissino. Ikkirono Sidaamu Mittimmate Paarte massagaano tennenni qeelantukkinni, daannohu gobbatenna qooqqowu deerri doorshi aana heewisamate qixxaabbanni leeltanno. Kalaa Lemma coyi’ranni, “Sidaamu daga ninke ayeetiro seekkite egentino. May xagarro loonse sa’niro seekkite affino daafira, tenne wodanaho amande hexxo assineeti baalunku qarqarira doorshaho heewisammanni hee’noommohu” yaanno.

Kuni doorshi sairo, Sidaamu Wolaphote Millimillo su’mase Sidaamu Dimokiraawe Paarte yite soorrirate hedo amadde no. Tinino wolootu sharrote aana keeshshitinori assidhinota su’mu soorro harunsatenniiti. Paartete massagaano xawissanno garinni ikkiro, xa noo su’mi xa noohu paartete mixo ledo diharannoho. Kalaa Tegenyi coyiranni, “Su’ma soorrate hendoommohu, xa paarte sharrote mixose darga gantino daafiraati. Xa hakko deerrinni sa’ne aantanno sharrote deerrira hee’noommo. Millimillo mangiste ikkite diaffanno” yaanno.

Wole widoonni kayinni, Sidaamu Mittimmate Paarte, SWM/SLM su’ma wirro uminsaha assi’ra hasidhanno. Korkaatinsano, kuni dagate sharrote safo tugino paartete akati hawamara dihasiisanno yitanno. Konnirano, dagano polotiku deerrinni afamate sharro assitanna, paartuwate mereerono tenne dhagge amade ha’rate sharro albillicho suffannoha lawanno.

Xaphoomunni la’niro, Sidaamu umisi umosi gashshatenna umisi qoqqowi mootimma kalaqi’rate assino sharro darga gantinohano ikkirono, ha’nanni doogo kayinni digooffino. Umisi qoqqowo uurrisi’re wolaphirono hasi’nanni geeshshi guma afi’ratenna hoogate haja aana ka’annoti qara xa’mo xaano digumulantinote. Ikkirono, bi’re hunda xa’mo hananfi warinte gede, qoqqowo ikkate ayirrinyi aana xaano lowo geeshsha sumiimme no. Xa hanafote aana coy hasi’noonni gede ikkano hoogiro, soorrote wolqanni amantannori sumuu yitanno garinni ikkiro yannanna qiniitu xaano Sidaamaho ee no.

The original, English version of this article can be found here.

Query or correction? Email us

Follow Ethiopia Insight

This article is part of the Ethiopia Insight Election Project (EIEP), a series of in-depth reported pieces from across Ethiopia in our ‘Elections 2021’ section that analyzes issues related to this year’s polls.

Main photo: A “Welcome to Sidama National Regional State” banner erected in July 2019, before the referendum, near the proposed regional border; 13 July 2019; William Davison

Join our Telegram channel

Published under Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International licence. Cite Ethiopia Insight and link to this page if republished.

We need your support to analyze news from across Ethiopia
Please help fund Ethiopia Insight’s coverage

About the author

Maya Misikir

Maya is a freelance journalist based in Addis Abeba, Ethiopia. While writing is her chosen way of self-expression, playing rugby comes as a close second.

Leave a Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.